Siirry suoraan sisältöön

Kuvankäsittelyohjelmat

Tässä tulee juttua eri kuvankäsittelyohjelmista. Olin pitkään vannoutunut Applen Aperturen käyttäjä. Aperture on ammattilaisille suunnattu kuvakirjasto ja kuvanmuokkaus ohjelma, josta löytyy kaikenlaisia valokuvaajan tarvitsemia muokkausominaisuuksia. Apple päätti kuitenkin  reilu vuosi sitten lopettaa kyseisen ohjelman kehityksen. Se kyllä toimii vielä, mutta tämä tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa voi olla, että se ei enään toimikaan. Tästä ajatuksesta kauhistuneena aloin tutkailemaan muita vaihtoehtoja. Adoben Lightroom olisi varmaan lähimpänä Aperturea vastaava, mutta se on hinnaltaan aika kallis. Aperture maksoi muistaakseni aikanaan n. 60€. Lightroom on n. 150€.

Hieman lisää asiaa tutkittuani, löysin Corel AfterShot Pro nimisen ohjelman. Nettisivujen ja mainosten mukaan kyseessä pitäisi olla ihan pätevä ohjelma korvaamaan Aperture. Corelilla taisi jopa olla joku kampanja, jossa Aperturen käyttäjät saivat AfterShot Pron puoleen hintaan tjms. Päätin sitten tutustua siihen ja lopulta päädyin ostamaan sen. Kaikkine alennuksineen taisi hintaa olla reilu pari kymppiä.

Käytin Corelia koko viime vuoden. Tosin kovin paljon ei tullut kuvailtua, mutta silti jonkin verran kertyi käyttökokemusta AfterShot Pro:sta. Aika nopeasti huomasin, että ei siitä ohjelmasta olisi ehkä kannattanut sitä paria kymppiä maksaa. Se kaatuili välillä, fullscreen-tila ei toiminut kunnolla ja enpä saanut sillä yhtä hyvän näköisiä kuvia aikaiseksi, kuin Aperturella. Niinpä olen taas miettimässä ohjelman vaihtamista.

Adobe Photoshop Elements on myöskin aika hintava ohjelma aikaisempiin verrattuna. Mutta ei onneksi aivan yhtä kallis, kuin Lightroom. Hinta on n. 100€. En ole sitä vielä ostanut, mutta aloitin ilmaisen 30 päivän kokeilun. Pikaisen kokeilun jälkeen voin ainakin todeta sen, että sillä pitäisi ainakin saada paremman näköisiä kuvia helpommin, kuin Corelilla. Mutta Aperturen helppouteen tottuneelle tämä Photoshop maailma tuntuu kauhean vaikealta.

Laitanpa tähän nyt lyhyet kuvaukset eri ohjelmista, vähän ominaisuuksien vertailua ja hieman omia mielipiteitä. Tulen vertailemaan näitä kahta muuta ohjelmaa aika vahvasti Apertureen, koska se on ollut minun käyttämä työkalu jo usean vuoden ajan. Loppuun vielä muutama vertailukuva, joissa esittelen vähän eri ohjelmien muokkausjälkeä. Jos etsit kunnollista ja kattavaa ohjelma-arvostelua tai vertailua, niin kannattaa ehkä etsiä jostain muualta 🙂

Apple Aperture

Apple Aperture muokkausnäkymä
Apple Aperture muokkausnäkymä

Kuten jo sanoin, on Aperture kuvakirjasto- ja kuvankäsittely ohjelma, joka on suunnattu enemmän ammattimaiseen käyttöön. Muistuttaa paljon iPhotoa, jonka tuen Apple myös lopetti samalla kerralla. Applemaisesti Aperture järjestelee itse kuvakirjaston haluamallaan tavalla. (Asetuksista pystyi muistaakseni vaihtamaan siten, että sai itse järjestellä omat tiedostonsa.) Tästä seuraa, että koko kirjasto on vaan yksi iso tiedosto kovalevyllä. Kirjastoja pystyy tietenkin luomaan tarvittaessa lisää. Kirjastotiedoston saa kyllä tarvittaessa auki ilman Apertureakin, mutta sieltä kuvien löytäminen on hieman hankalaa. Itse kuitenkin tykkään tästä ominaisuudesta. Kuvat ovat siististi järjestyksessä Aperturessa. Niin ja tähän kuuluu tietenkin vielä saumaton yhteistyö Applen muiden palveluiden, kuten iCloud, kanssa.

Kuvanmuokkaus tapahtuma on Aperturessa ns. ”non-destructive”, eli alkuperäinen raw tiedosto jää koskemattomaksi. Muokatun version säädöt ovat sellaisia, että niihin voi aina palata ja tehdä korjauksia. Eli jos huomaa jossain myöhemmässä vaiheessa vaikka laittaneensa liikaa kontrastia kuvaan, voi sen virheen käydä jälkikäteen helposti korjaamassa. Myös raw säädöt ovat tällaisia. Kuvasäädöt ovat siis ikään kuin kerroksena (layer) originaalin kuvan päällä. Ja originaali säilyy koko ajan koskemattomana. Tämä on mielestäni yksi Aperturen parhaita ominaisuuksia. Kuva säilyy siis viimeiseen asti ”koskemattomana” ja vasta vienti vaiheessa kuvasäädöt ”poltetaan” kuvaan, joka viedään tiedostoon. Tässä vaiheessa, jos huomaa tehneensä virheen, niin ei muuta, kuin palaa Apertureen tekemään korjauksia ja vie kuvan uudestaan.

Kuvasäädöistä löytyy kaikki tarpeellinen, joilla on helppo parantaa kuvan sävyjä. Automaattinen kuvanparannus toiminta toimii hyvin ja antaa yleensä oikean suunnan sävyjen säätämiselle. Tykästyin ”Definition” säätimeen, jolla kuvasta saa syvemmän ja terävemmän tuntoisen. Säätimiä ja efektejä löytyy valikon takaa lisää. Niitä on ihan riittävästi.

Aperturen sivellin valikko
Aperturen sivellin valikko

Aperturessa on perus sävy säätöjen jne. lisäksi myös käteviä siveltimiä, joilla voi korjailla sävyjä paikallisesti vain osassa kuvaa. Nämä ovat myös erittäin käteviä, jos haluaa poistaa punasilmäisyyttä, tummentaa taivasta, poistaa kuvasta jotain ei-toivottua jne. Siveltimillä saa aikaan pehmeän jäljen ja lopputuloksesta ei huomaa, että mistä kohti kuvaa on käsitelty.

Apertureen on myös jonkun verran lisäosia eli plugineja tarjolla. Minulla oli käytössä ainakin joku linssin vääristymiä korjannut plugari. Plugareihin viedyt kuvat vaan menettävät aina sen säätöjen korjausmahdollisuuden. Joten pitää olla tarkkana, että säädöt on kohdillaan, ennenkuin siirtää kuvan plugariin.

Eräs hieno Aperturen ominaisuus on monen näytön hyödyntäminen. Aperturessa voi määritellä esim. kakkos näytön näyttämään pelkkää valittua kuvaa. Muokkaukset päivittyvät reaaliajassa myös kakkosnäytön kuvaan. Näin voi kätevästi vertailla samaa kuvaa erilaisilta näytöiltä.

Corel AfterShot Pro 2

AfterShot Pro 2 muokkausnäkymä
AfterShot Pro 2 muokkausnäkymä

Corel AfterShot Pro sisältää myös kuvakirjasto-ominaisuuksia, mutta ei niiltä osin ole omasta mielestäni yhtä hyvä, kuin Aperture. Käytännössä siis joutuu itse ensin siirtämään kuvat muistikortilta kovalevylle ja järjestelä kansioihin ja sen jälkeen voi käyttää AfterShotin ”import” työkalua ja tuoda valmiin kansiorakenteen AfterShot kirjastoon. Tässä on se hyvä puoli, että kuvat tulee itse laitettua järjestykseen kansioihin. Tosin se vaatii hieman enemmän työtä, kuin Aperturessa.

Muokkaustapahtuma itsessään muistuttaa kovasti Aperturea. Käyttöliittymäkin on hieman saman näköinen. Siltä osin siirtymä uuteen ohjelmistoon kävi melko kivuttomasti. AfterShot jättää myös alkuperäisen raw tiedoston koskemattomaksi ja lisää muokkaukset sen päälle kerroksina. AfterShotissa on myös PhotoShopista tuttu layer ominaisuus. Eli voi tehdä kuvan päälle useita säätö kerroksia

AfterShot Layers
AfterShot layer ikkuna

eli layereita. Työkaluista löytyy myös sivellin, jolla voi tehdä joitakin samoja asioita, kuin Aperturella. AfterShotin sivellin toimii kuitenkin enemmän PhotoShopin tapaan. Pitää tehdä uusi ”adjustment layer” johon voi siveltimellä töherrellä. Siihen layeriin voi sitten tehdä omat säädöt, jotka vaikuttavat kuvassa niihin kohtiin, joihin on siveltimellä pyyhkäissyt. AfterShotin siveltimellä en saanut niin pehmeää jälkeä aikaiseksi, kuin Aperturella. Melkein aina meinaa jäädä kuvaan selvä raja näkösälle, mistä on muokattu. Ja noin yleisesti AfterShotin sivellin työkalu on mielestäni huonompi, kuin Aperturessa.

Itse säädöistä en ole meinannut löytää kaikkea tarvitsemaani. Eniten olen jäänyt kaipaamaan Aperturen ”Definition” säädintä ja siitä syystä AfterShotilla käsitellyt kuvat näyttävätkin jotenkin haaleilta ja tylsiltä. Tuntuu, että AfterShotissa on vaan muutama perus säätö, joilla hieman pystyy sävyjä korjailla. Edes mitään hyvin toimivaa automaattiparannusta ei ole. Siinä on ”Perfectly Clear” toiminta toimittamassa jonkinlaista automaattiparannuksen virkaa, mutta sillä tulee vaan ihan hirveää jälkeä.

Kaiken tämän lisäksi AfterShot kaatuilee usein, eikä osaa palautua fullscreen tilasta, eikä ymmärrä eri kokoisia näyttöjä (esim. siirtymä isosta lisänäytöstä pieneen läppärin näyttöön).

Adobe Photoshop Elements 14

Photoshop Elements muokkausnäkymä
Photoshop Elements muokkausnäkymä

Photoshop Elements on vain riisuttu versio Photoshopista, joten se ei itsessään sisällä minkäänlaista valokuvakirjasto-ominaisuutta. Mutta mukana tulee Elements Organizer, joka on valokuvakirjasto-ohjelma. Se varmaan vastaa aikalailla iPhotoa. Siinäkin on joitakin perus kuvanparannustyökaluja, mutta se ei osaa muokata raw kuvia. Kuvakirjastoihin tottuneena aloin siis rakentamaan tämän vuoden kuvakirjastoa Elements Organizeriin. Organizerissa on tuontityökalu, joka osaa tuoda kuvat muistikortilta kovalevylle ja siitä omaan kirjastoonsa. Itse pitää kansiorakenne kovalevyllä pitää järkevänä, mutta on tämä silti helpompi, kuin AfterShotissa.

Organizerista voi kuvat avata muokattavaksi Photoshop Elementsiin. Photoshop ei taida itse ymmärtää raw tiedostoja, joten ensin aukeaa Adobe Camera Raw, jossa voi tehdä raw säädöt. Näihin ei sitten voi ilmeisesti enään palata, joten tässä vaiheessa kannattaa olla tarkkana. Tämän jälkeen aukeaa vasta Photoshopin muokkausnäkymä. Kun kuva avataan muokattavaksi Organizerin kautta, säilyy ”non-destructive” muokkaus, eli alkuperäinen raw tiedosto säilyy koskemattomana.

Photoshopin käyttöliittymä on aika lailla erilainen verrattuna Apertureen. Ja muokkaaminen on kovin erilaista. Olenhan minä joskus oikeaa Photoshopia käyttänyt, mutta siitä on jo aikaa. Hyvää tässä on se, että täältä löytyy monipuoliset muokkausmahdollisuudet, jos vaan osaa etsiä. Huonoa on taas se, että esim. ”Enhance” valikon kautta tehdyt

Photoshopin valikko
Photoshopin valikko

sävykorjaukset yms. ovat pysyviä, eikä niitä pääse enään jälkikäteen mistään korjaamaan. Jos haluaa tehdä jotain uusiksi, on aloitettava alusta, tai hakattava Cmd-Z niin monesti, että kaikki korjattavan asian jälkeen tehdyt muutokset kumoutuvat. Eikä pääse niitä raw säätöjäkään enään korjaamaan. ”Adjustment layereillä” voi tehdä joitakin säätöjä ja ne ovat muokattavissa myös jälkikäteen.

Valinta ja sivellinominaisuudet on Photoshopissa aivan omaa luokkaansa verratuna muihin. Tässä sillä valinnalla voi tehdäkin jotain, toisin kuin näissä muissa ohjelmissa, joissa ei edes varsinaisesti ole mitään valintatyökaluja. Mutta tämä Photoshop onkin enemmän kuvamanipulaatio-ohjelma, kuin pelkkään sävyjen säätöön tarkoitetut ohjelmat. Siveltimellä voi, samoin kuin näissä muissakin ohjelmissa, maalata alueita, joista sävyjä säädetään. Photoshopin siveltimellä saa ainakin pehmeämpää jälkeä, kuin AfterShotilla. Tässä voi sentään vaihtaa erilaisia siveltimiä.

Kun säädöt on saatu Photoshopissa tehtyä, pitää kuva erikseen tallentaa Photoshopista ja sen jälkeen sulkea ikkuna ja palata takaisin Organizeriin. Kun toimii näin, niin Organizer osaa pinota samasta originaalista tehdyt versiot samaan läjään (version set) ja ne pysyvät hyvin järjestyksessä. Tämä sama ominaisuus on tietenkin näissä muissakin ohjelmissa, mutta koska niissä on kuvakirjasto ja muokkaus samassa, niin järjestely tapahtuu automaattisesti ja huomaamattomasti.

Kuvavertailua

Tässä nyt sitten muutama kuva vertailuksi. Yritin suurin piirtein muokata kuvat joka ohjelmalla samanlaisiksi. Mutta en ottanut mallia edellisistä, joten ei tämä ehkä ole mitenkään hyvä vertailu. Mutta se näistä selvästi näkyy, että AfterShotilla muokatut kuvat ovat järjestään laimeampia ja latteampia. Ainakin omasta mielestäni. Ja tuli niistä näköjään vähän tummempia ja pimeämpiä.

Loppuarviot ohjelmista

Laitetaanpas tähän nyt sitten vielä huvikseen jonkinlainen loppuarvio joka ohjelmasta. Tämäkään ei ole mitenkään vertailukelpoista minkään kanssa, koska minulla on niin eri mittaiset kokemukset näistä ohjelmista.

Apple Aperture: 5/5

Ihan vaan siitä syystä, että olen tätä pitkään käyttänyt ja siihen tykästynyt ja tottunut.

Corel AfterShot Pro: 2/5

Tämä oli pienoinen pettymys.

Adobe Photoshop Element: 4/5

Vähällä kokemuksella, mutta jälki on hyvää. Vaatii hieman opettelua. Huonoa, kun kuvakirjasto on eri ohjelmassa.

4 kommenttia artikkeliin “Kuvankäsittelyohjelmat”

  1. Hei. Oletko harkinnut siirtymistä Applen Photos-ohjelmaan. Siinä on yllättävän paljon säätöjä, kun ensin löytää ne.
    Itsekin olen Aperturen käyttäjä sen julkaisemisesta alkaen. Siirtyminen Photosiin olisi aika saumatonta.

  2. Olen harkinnut myös sitä ja olen tietoinen sen ominaisuuksista. Se toimisi tosiaan saumattomasti kaikkien Omena vehkeiden kanssa ja käytänkin sitä iPhonella kuvatuille kuville. Mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla sitä muille kuville. Minusta ei tullut Photoshop Elementsin käyttäjää, joten kaikki loput vaihtoehdot ovat vielä auki. Lightroomia olen harkinnut, mutta se on aika kallis. Ja Applen Photos ohjelmassa mua arveluttaa se, että siitä puuttuu joitakin ominaisuuksia, mitä olin tottunut Aperturessa käyttämään ja se, että loppuuko iCloudista tila. Koska, jotta Applen ominaisuuksista saisi kaiken irti, pitää kuvat tietenkin synkata kaikkiin laitteisiin iCloudilla. Ja jos joutuu ostamaan paljon lisätilaa iCloudiin, päätyykö sitä sitten maksamaan paljon rahaa siitä, että saa käyttää ohjelmaa, jossa ei ole kaikkia ominaisuuksia, joita tarvisin. Vaikeita päätöksiä. Pikkuhiljaa olisi aika tehdä jotain ratkaisuja.

  3. Kannattaa päivittää juttua sen verran, että testaat Photo Affinity -ohjelman. Vaikutti ansiarvioissa todella hyvältä, hintaa vaivaiset 50 e. On saattanut tähän mennessä tulla myös Windowsille.

  4. Kiitti vinkistä! Olenkin huomannut kyseisen ohjelman olemassa olon ja jopa harkinnut sen ostamista. Mutta kun tämä mun valokuvausharrastus ei tällä hetkellä ole prioriteettilistalla kovin ylhäällä, niin on jäänyt se tekemättä. Mutta varmasti tutustun kyseiseen ohjelmaan jossain myöhemmässä vaiheessa ja ehkä tänne blogiin jotain siitä rustailen.

Kommentoi