Pyöräilyä ja valokuvausta

Päätinpä sitten kokeilla, sopiiko valokuvauskamppeet ja pikapiilo Questin kyytille. Yllättävän hyvin siellä on tilaa ja sainkin kaiken tarvittavan mahtumaan mukaan. Ei muuta, kuin sitten vaan kokeilemaan löytyykö yhtään lintua. No ei tarvinut onneksi kauas kinneriä polkea, kun jo löytyi kuvattavaa. Todisteet Questin kuljetuskapasiteetista löytyvät oheiselta videolta ja lintujen kuvat tuosta alta.

Tuhannen kilometrin jälkeen

Nyt on jo reilusti yli tuhat kilometriä tullut ajettua Questillä ja se alkaa tuntumaan jo omalta. Aikaisemmassa postauksessa valittelin ohjauksen äkkinäisyyttä kovassa vauhdissa. Siihen olen tottunut ja olen oppinut hallitsemaan pyörän kovemmissa vauhdeissa, aivan kuten arvelinkin. Olen myös oppinut paremmin hahmottamaan missä kaikki kolme rengasta kulkevat, joten tien pienien kuoppien väistäminen on alkanut sujua. Isompia kuoppia pitää sitten väistää enemmän.

Ostokset mahtuu hyvin mukaan.
Ostokset mahtuu hyvin mukaan.

Etuvaihtajan kanssa on ollut hieman ongelmia. Aluksi ongelmana oli se, että se ei vaihtanut kunnolla pienimmälle eturattaalle. Sen sain ratkaistua osittain jo aiemmin. Aivan täysin sitä ei taida saadakkaan toimimaan ja aina välillä joutuu kantapäällä auttamaan ketjun rattaalle. Mutta onneksi pienintä ratasta tarvii hyvin harvoin. Sitten ilmeni ongelmaa isoimman eturattaan kanssa. Ketju tipahti isoimmalle rattaalle vaihtaessa muutaman kerran pois päältä kokonaan ja pari kertaa se jumiutui rattaan ja kammen väliin aika pahasti. Siitä ongelmasta pääsin säätämällä vaihtajan H-rajoitinruuvia kireämmälle, jolloin vaihtajan häkki ei liiku niin kauas rattaan ulkopuolelle. Tämäkin säätö oli aika pienestä kiinni. Nyt kun etuvaihtaja toimii hyvin, niin on ollut kyllä nautinto ajaa.

IMG_7812

 

Jatka lukemista ”Tuhannen kilometrin jälkeen”

Tämähän on hauskaa!

Nyt alkaa olla jo melkein 400 kilometriä Questillä takana, joten jonkinlainen tuntuma pyörään on jo tullut. Vaikka aluksi tuntui, että se kulkee nastarenkailla kuin kivireki, on kinnerillä ajaminen ollut kuitenkin hauskaa. Ja kun tiet ovat sulaneet, on vauhtia alkanut löytymään. Hitaassa vauhdissa pyörä kulkee vakaasti ja on rento ajaa, koska kolmipyörä ei kaadu vauhdin loppuessa, kuten kaksipyöräinen tekee. Kolmipyöräisyys tuo myös muita jänniä ominaisuuksia kaksipyöräiseen verrattuna. Jos esimerkiksi tie on kallellaan johonkin suuntaan, (niin kuin se yleensä onkin) on myös pyörä kallellaan. Se tuntuu aika hassulta. Tien kolojen väistäminen on paljon vaikeampaa. En oikein vielä hahmota missä kohtaa kaikki renkaat kulkevat. Kaarteissa ajaminen on myös erilaista. Jos kääntää liian suuressa vauhdissa, saattaa koko pyörä kaatua.

Nopeuden kasvaessa ohjaus muuttuu äkkinäiseksi ja epävakaan tuntuiseksi. Kovaa polkiessa koko pyörä keinuu puolelta toiselle polkemisen tahdissa. Jos silloin puristaa ohjaustangosta kovasti, tekee pyörä äkkinäisiä liikkeitä, mutta rennosti ohjaustankoa pidellessä meno on hieman vakaampaa. Yli 40 km/h nopeudessa meno tuntuu jo melko epävakaalta, mutta siihen tottuu ja luulen, että muutaman sadan kilometrin jälkeen osaan jo paremmin hallita suuria nopeuksia.

Ohi ajavat rekat eivät heilauta pyörää kovin pahasti, mutta kova sivutuuli tuntuu vaikuttavan aika voimakkaasti Questiin. Runko on sen mallinen, että sivusta puhaltava tuuli luo rungon toiselle puolelle pyörteen, joka muodostaa imun tuulen suuntaan. Eli silloin sivutuulen voima vielä voimistuu. Pahimmassa tapauksessa koko pyörä saattaa kuulemma lentää nurin. Mutta en usko, että täällä päin kovin usein on ihan niin voimakkaita tuulia.

Vaikka pakkaset tulivat takaisin, ovat tiet kuitenkin sulana. Niinpä päätin vaihtaa nastarenkaat Marathon Plus renkaisiin, jotta voisin kokea kesäisiä nopeuksia. Jopas se kulki kevyesti verrattuna nastarenkaisiin ja vauhtia tuli reilusti lisää. Vaikka oli vastatuuli ja vaikka Marathon Plus renkaat eivät ole mitenkään nopeat, niin silti ajoin lenkin suuremmalla keskinopeudella, kuin nojapyörällä viime kesänä. Kyllä kinnerillä ajaminen on kivaa!

Kaikki ei tykkää velomobiileista

Tänään kohtasin ensimmäistä kertaa ”hullun autoilijan”, jolla oli selvästikin jotain minua vastaan. Tai sitten hänellä ei ollut vaan mitään käsitystä siitä mitä näki. Ajelin kaikessa rauhassa Kasitietä pohjoiseen. Tien reunassa kulkee ärsyttävä tärinäraita ja sen takana pientareella on sohjoa. Quest ei luultavasti edes mahtuisi sinne kapealle pientareelle, joten ajoin kaistan oikeaa reunaa, niin lähellä tärinäraitaa, kuin uskalsin. Sitten minut ohittanut ja oudosti käyttäytynyt auto jäi P-paikalle odottamaan. Ohi ajaessani kuski tööttäili vihaisesti. Ihmettelin sitä kovasti. Sitten hän lähti perääni ja uudestaan ohittaessaan minut, huusi ikkunasta ”Se on laiton vehe!” ja viittoili minua poistumaan tieltä.

Se on laiton vehe!

No, hän ei ilmeisesti tiennyt yhtään, mistä on kysymys. Onhan se ymmärrettävää, että kun näkee tiellä valtavan porkkanan näköisen laitteen, niin se on pelottavaa ja varmasti tuntuu siltä, että kyseessä täytyy olla laiton peli. Tai sitten kaikki ei vaan tykkää velomobiileista. Oikeastihan kyseessä on ihan laillinen laite eikä mitään lakia rikottu. Onneksi kaikki tarttui kuitenkin videolle 😀

Ajattelin jakaa tämän tapauksen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kerta kinnerillä ajaessani, kun kohtasin jotain tällaista. Eikä tämä varmasti jää viimeiseksi. Mutta en ala jatkossa kirjaamaan kaikkia vastaavia tapahtumia ylös, koska se ei olisi reilua ja siitä saa pian mulkun maineen. Näitä kun kohtaa, pitää vaan iloisesti hymyillä ja nostaa kättä 🙂

Ensimmäiset kokemukset Questistä

Keskiviikkona kun tulin töistä, löysin yllättäen ison paketin tallin nurkalta. Kovasti ihmettelin, että miten se oli siihen jätetty, eikä esimerkiksi autokatokseen. Ja ihmeellistä oli myös se, että kukaan ei ollut soittanut ja ilmoittanut paketin saapumisesta. Tosin rahtikirjassa ei ollut meikäläisen puhelinnumeroa. Mun numero oli päätynyt ilmeisesti väärään rahtikirjaan. Tehtaalta Hollannista lähti nimittäin samalla kyydillä kaksi kinneriä Suomeen. Aikaisemmin tällä viikolla toista kinneriä Turun

Tällainen paketti odotti tallin nurkalla, kun tulin keskiviikkona kotiin.
Tällainen paketti odotti tallin nurkalla, kun tulin keskiviikkona kotiin.

lähistölle kuljettanut kuljettaja soitti ja kyseli toimituksesta. Siinä vähän ihmeteltiin, että onko rahtikirjat sekaisin, vai onko jopa pyörät menneet sekaisin.

Paketista löytyi kuitenkin ihan oikea pyörä. Kaikki tilaamani härpäkkeet ja lisäosat näyttivät olevan mukana. Akkukin oli täynnä, joten valotkin toimivat heti kättelyssä.

Jatka lukemista ”Ensimmäiset kokemukset Questistä”

Carbon Quest nro. 787

Tänään sain tietää, että tilaamani kinneri, Carbon Quest, on pian lähdössä tehtaalta Hollannista kohti Suomea. Nämä ovat olleet pitkiä viikkoja, kun on niin kovasti pitänyt odottaa maaliskuuta ja sitä, että jonkin kuljetusyhtiön auto tuo ison paketin pihaan. Vielä on odottamista jäljellä ehkä noin neljä pitkää viikkoa, tai sen aikaa, että kuljetusyhtiö saa paketin kuskattua tänne. Joka tapauksessa se tuntuu toivottoman pitkältä ajalta.

Flevo roof. Katto on, loput pyörästä puuttuu vielä.
Flevo roof. Katto on, loput pyörästä puuttuu vielä.

Mutta tässä odotellessa olen jo aloittanut tulevan pyöräni varustelun. Tilasin Flevobikeltä jo aiemmin mainitsemani kevyen kangas katon, eli Flevo roof tai Versatile roof nimisen katon. Taitaa olla itse asiassa neopreeniä se materiaali siinä katossa. Myös uusi pyöräilytietokone Garmin Edge 810 on tulossa ja siihen muutama anturi.

Velomobielin Theo lähetti kuvan mun uudesta pyörästä. Tässä siis ensi silmäys minun uuteen Questiin.

Quest nro. 787. Kuva: Velomobiel.nl
Quest nro. 787. Kuva: Velomobiel.nl

Ja sitten lisää intensiivistä odottamista. Täältä tähän.

Pyörätilaus tehty!

Laitoin jo aiemmin mainitsemani Quest kinnerin tilaukseen. Tänään nimeni ilmeistyi Velomobiel.nl:n tilauslistan sijalle 23. Pyörän pitäisi saapua maaliskuun lopulla, juuri sopivasti ajokauden alkuun. He varmaan olisivat pystyneet toimittamaan pyörän nopeamminkin, mutta sanoin, että ei ole kiirettä, kun ei sillä kuitenkaan voi lumessa ajaa.

Tulossa siis hiilikuituinen oranssi Quest lähes kaikilla lisävarusteilla. Siihen tulee tupla ajovalot, tupla peilit ja peilikupit, kaksi akkua, nostokahva, gps teline, kamerateline peiliin, pieni tuulilasi, käsituet ja niskatuki. Vakiovarusteina on ajovalot, jarruvalo, suuntavilkut, rumpujarrut, töötti ja kilikello. Lisäksi aion erikseen hankkia pari erilaista kuomua. Kevyt kangaskatto jonka voi ottaa kesällä mukaan sateen varalta ja kova racing hood, jolla pitäisi saada muutama km/h lisää huippunopeutta. Kovan katon kanssa minun tuleva Quest näyttäisi suurin piirtein tältä:

Quest ja racing hood (Kuva: Velomobielonderdelen.nl)
Quest ja racing hood (Kuva: Velomobielonderdelen.nl)

 

Sitten vain odotellaan kevättä…

 

Velomobiel.nl tilauslista. Meikäläinen tänään sijalla 23.
Velomobiel.nl tilauslista. Meikäläinen tänään sijalla 23.