Testissä: Tamron SP 24-70 mm f/2.8

Tuli tarve hankkia joku perus zoomi, koska pelkällä 35 millisellä kuvailu alkoi jo maistumaan puulta. Päädyin lopulta pitkällisen pohdinnan päätteeksi kyseiseen Tamronin linssiin, joka kalliilla hinnallaan ylitti kyllä alkuperäisen budjetin reilusti. Ostopäätökseen vaikutti se, että tämä Tamron käy myös täysikennoiseen runkoon, tässä on kuvanvakaaja ja tämä on saanut hyviä arvosteluja internetin kamerasivustoilla.

Ensivaikutelma linssistä on hyvä. Tämä on aika iso ja painava linssi. Kun sen kiinnittää tällaiseen pienehköön croppikennoiseen, niin kuin tämä minun Nikon D7000, niin tuntuu, että linssi vie kameraa, eikä toisinpäin. Tuntuma objektiiviin on hyvä. Se vaikuttaa jämäkältä ja kestävältä. Lukittava zoomausrengas toimii jämäkästi, kuten myös tarkennusrengas. Zoomausrenkaan lukituksesta ei välttämättä ole paljoakaan hyötyä. Tuntuu, että ei se itsekseen lähde avautumaan, on se sen verran jäykkä. Jatka lukemista ”Testissä: Tamron SP 24-70 mm f/2.8”

Luontokuvauskurssi

Niin vain meni luontokuvauskurssin kaksi muutakin kuvauspäivää. Toinen kuvauspäivä vietettiin Valkohietalla Trullevissa. Silloin oli tarkoitus kokeilla yökuvausta, mutta eihän se aivan putkeen mennyt. Ensinnäkin oli jo niin valoisaa, että ei oikein pimeäkuvausta voinut suorittaa. Ja sitten tuli vielä kauhea hernerokkasumu. Näissä haastavissa olosuhteissa piti sitten kuvata luontoa. Tässä muutama kuva. Jatka lukemista ”Luontokuvauskurssi”

Luontokuvauskurssi – Ensimmäinen kuvauspäivä

Osallistuin Kokkolan opiston järjestämälle Luontokuvausta digikameralla -kurssille. Tähän mennessä teoriatunneille on kokoonnuttu kaksi kertaa ja yhden kerran ollaan käyty luonnossa kuvailemassa. Teoriatunneilla ei ole ehkä tullut aivan niin paljon uutta asiaa, kuin olisin toivonut. Melko perus asioita ollaan käsitelty. Mutta silti joitakin hyödyllisiä vinkkejä on tarttunut mukaan ja toisia hyödyllisiä asioita on palautunut mieleen.

Kurssin ensimmäinen kuvauspäivä kolmesta oli viime lauantaina. Menimme Kokkolassa Rummelön ja Harrbådan maisemissa. Aamupäivä näytti synkältä ja sateiselta, mutta onneksi sää selkeni päivää kohden. Saimme tehtäväksi kuvata Harrbådan majakkaa, alueen eläimiä, valoa, ja muotoja. Ja lopuksi vapaata kuvaamista. Onnistuin mielestäni muutaman hyvän kuvan nappaamaan. Tässäpä niitä: Jatka lukemista ”Luontokuvauskurssi – Ensimmäinen kuvauspäivä”

Vielä muutama sana revontulien kuvaamisesta

Aikaisemmin ihmettelin Ylen jutussa kerrottuja vinkkejä revontulien valokuvaamisesta ja sittemmin kävin kokeilemassa revontulien kuvaamista niillä vinkeillä. No enhän minä aivan täysin niitä ohjeita noudattanut. Ihmettelin neuvottua suuren aukon käyttöä. Itse en ihan suurimmalla mahdollisella aukolla kuvannut, vaan käytin suurin piirtein f5 aukkoa. ISO arvona noin 1000. Kokeilin aluksi suuremmalla aukolla ja ISO arvolla, mutta päädyin pienentämään molempia, koska kuvat eivät enään näyttäneet yöllä kuvatuilta. Valotusaika oli 20s. Valkotasapainon pidin automaatilla, mutta tajusin lopulta kuvata raw -formaatissa, niin saan enemmän mahdollisuuksia parannella kuvaa jälkikäteen.

Suurin mahdollinen aukko, eli 1.8, jäi kokeilematta, mutta ehkä sitä pitää testata ensi kerralla. Olisi myös syytä hankkia laajakulmaisempi linssi. 35 millisellä ei saa koko taivasta kuvaan, vaikka kuinka yrittäisi. Mutta silti sain huomattavasti parempia kuvia, kuin ensimmäisellä kerralla. Pitäisi myös hankkia kaukolaukaisin, jotta välttyisi kameran tärähtämiseltä. Ajastimen kanssa kikkailu tuntuu aina vähän hölmöltä.

Revontulien metsästäjä paljastaa: Näin vangitset taivaanvalkeat valokuvaan | Yle Uutiset | yle.fi

Revontulien metsästäjä paljastaa: Näin vangitset taivaanvalkeat valokuvaan | Yle Uutiset | yle.fi.

Yle julkaisi hyvän artikkelin revontulien valokuvaamisesta. Listaanpa tähän itselleni artikkelissa mainitut tärkeimmät asiat hyvien revontuliotoksien saamiseksi.

  • Käytä jalusta
  • Laajakulmalinssi, kuvaan mahdollisimman suuri osa taivaasta
  • Iso aukko. Niin suuri, kuin mahdollista.
  • Pitkä valotusaika (yli 20 sekunttia)
  • Suuri ISO arvo. (esim 1600)
  • Tarkennus äärettömään
  • Valkotasapaino säädetty sisävalolle (tungsten)
  • Kuvanvakaajat pois päältä
  • Sommittele niin, että myös etualalla on jotain

Hyviä vinkkejä. Hieman minua ihmetyttää tuo suuri aukko. Ymmärrän toki, että isolla aukolla saadaan enemmän valoa kennolle, mutta eikö silloin tarkkuus kärsi? Esimerkiksi minun 35 mm Nikkorissa suurin aukko on f1.8. Jos kuvaan sillä, tarkennusalueesta tulee hyvin kapea. Miten se soveltuu tällaiseen maisemakuvaukseen?

No, se pitää testata.

Testissä: Revontulien valokuvaus

Olen jo jonkin aikaa ollut Ilmatieteenlaitoksen revontulihälytys listalla, josta tulee aina sähköpostihälytys, kun on mahdollisuus revontuliin. No eilen tuli sähköpostiin ilmoitus, niin pitihän sitä lähteä kokeilemaan revontulikuvausta.

Tämä ensimmäinen kerta meni kyllä ihan harjoittelun piikkiin. Olin niin innoissani mahdollisuudesta kuvata revontulia, että vähän unohtui miettiä, millä kameran asetuksilla niitä kannattaisi kuvata. Jo tarkentaminen oli hankalaa, koska oli niin pimeä. Manuaalitarkennuksenkin joutui melkeinpä vain arvata kohdilleen. Kuvat näyttivät ihan hyviltä kameran pienellä näytöllä, mutta kun siirsin kuvat koneelle ja katselin niitä tietokoneen näytöltä, eivät ne enään näyttäneetkään niin hyviltä.

Jatka lukemista ”Testissä: Revontulien valokuvaus”