Ensimmäiset kokemukset Questistä

Keskiviikkona kun tulin töistä, löysin yllättäen ison paketin tallin nurkalta. Kovasti ihmettelin, että miten se oli siihen jätetty, eikä esimerkiksi autokatokseen. Ja ihmeellistä oli myös se, että kukaan ei ollut soittanut ja ilmoittanut paketin saapumisesta. Tosin rahtikirjassa ei ollut meikäläisen puhelinnumeroa. Mun numero oli päätynyt ilmeisesti väärään rahtikirjaan. Tehtaalta Hollannista lähti nimittäin samalla kyydillä kaksi kinneriä Suomeen. Aikaisemmin tällä viikolla toista kinneriä Turun

Tällainen paketti odotti tallin nurkalla, kun tulin keskiviikkona kotiin.
Tällainen paketti odotti tallin nurkalla, kun tulin keskiviikkona kotiin.

lähistölle kuljettanut kuljettaja soitti ja kyseli toimituksesta. Siinä vähän ihmeteltiin, että onko rahtikirjat sekaisin, vai onko jopa pyörät menneet sekaisin.

Paketista löytyi kuitenkin ihan oikea pyörä. Kaikki tilaamani härpäkkeet ja lisäosat näyttivät olevan mukana. Akkukin oli täynnä, joten valotkin toimivat heti kättelyssä.

Sitten piti säätää ajoasento kohdilleen. Heti valkeni kinnerin huollon haastavuus. Kaikki komponentit on korin sisällä, siellä on pimeää ja pitää vääntäytyä hankaliin asentoihin ylettyäkseen ruuvaamaan. Kampien paikkaa säädettäessä pitää pyörä kääntää kyljelleen, niin pääsee jalka-aukoista käsiksi kampiin. Kannattaa olla jokin pehmike jonka päälle pyörän kääntää, ettei mene maalipinta pilalle.

Pyörässä oli asennettuna pistosuojatut Marathon Plus renkaat, aivan kuten olin tilannut. Nämä siksi, että keväällä on paljon tappajasepeliä teillä, joten pistosuojausta tarvitaan. En vaan osannut arvata, että toimitus tapahtuisi näinkin nopeasti, eli aika paljon on vielä lunta maassa. Kävin siitä huolimatta pikaisella testillä pimeässä lumisella tiellä. Kulki yllättävän kevyesti. En uskaltanut kovin kauaksi ”kevät”renkailla. Epäilin jo nopeusmittarin asetuksia vääräksi, kun kevyen tuntuisella polkaisulla vauhti kohosi kolmeen kymppiin. Myöhemmin osoittautui, että nopeusmittari on oikeassa.

Heti reikä uudessa maalipinnassa.
Heti reikä uudessa maalipinnassa.

Asensin vielä samana iltana aiemmin hankkimani Flevo roof- katon paikoilleen. Hieman hirvitti porata reikiä uuteen kalliiseen maalipintaan. Mutta ei onneksi sattunut vahinkoja.

Päätin, että kun vielä on näin paljon lunta ja liukasta ainakin vajaan kuukauden vielä, niin asennan kinneriin nastarenkaat. Hain Biltemasta halvan 26″ nastarenkaan taakse ja eteen lainasin renkaat Hurricanesta. Sitten lähdinkin pitemmälle testille.

Nastarenkailla Quest kulki niin kuin kivireki. Tuntui todella raskaalta. Tuli siis heti huomattua, että tämä ei ole talvipyörä. Nastojen lisäksi raskautta

Bilteman halpa nastarengas.
Bilteman halpa nastarengas.

lisää se, että tämä tekee kolmea jälkeä lumeen, kun kaksipyöräinen tekee vaan yhden jäljen. Sitten kun tie oli vielä melko epätasainen, niin melu pyörän sisällä oli melko voimakasta. Kääntösäde on valtava. Pitää siis oppia ennakoimaan käännöksiä paremmin. Kotiin palattuani huomasin, että ulkolämpömittari näytti -13°C. Ei kyllä yhtään huomannut kinnerin sisällä, että on niinkin kylmä. Piti nimittäin pysähtyä välillä vähentämään vaatetta. Kylmyys saattoi omalta osaltaan vaikuttaa myös siihen, että meno tuntui niin raskaalta.

Testilenkillä
Testilenkillä

Huomasin ajaessa, että etuvaihtajan toiminnassa on välillä ongelmia. Kun vaihtaa keskimmäiseltä eturattaalta pienimmälle, putoaa ketju välillä rattaiden väliin. Päätin siis kokeilla etuvaihtajan säätämistä. Etuvaihtaja on melko helppo säätää. Kun kääntää pyörän kyljelleen, ylettyy IMG_7602kulkuaukosta joten kuten säätämään etuvaihtajan rajoitinruuveja. Säädin low ruuvia hieman auki, että vaihtaja pääsee liikkumaan vielä enemmän sisään päin. Nostin pyörän takapään vaneri palikoiden päälle ja menin polkemaan ja kokeilemaan vaihteiden toimivuutta. Vähän piti vaihdevivun säätöruuvista säätää vielä lisäksi. Säätö osoittautui aika tarkaksi. On siinä ja siinä, että kyseinen vaihtaja saa siirrettyä ketjun sekä isoimmalle, että pienimmälle rattaalle. No onneksi keksin, että kantapäällä voi hieman avittaa pienimmälle rattaalle vaihtamista. Näitä säätöjä en vielä pääse testaamaan käytännössä, koska lunta tuli lisää ja nyt sitä on niin paljon, että eipä taida huvittaa lähteä kokeilemaan.

Flevo Roof asennettuna
Flevo Roof asennettuna

Tässä sitten vähän kuvia pyörän tekniikasta ja hallintalaitteista. Huomaat varmaan monesta kuvasta kuinka paljon velcroa, eli tarranauhaa on kinnerissä käytetty. Melkein voisi sanoa, että tarranauha on yksi tärkeimmistä kinnerin rakennusmateriaaleista.

Ja sitten lisää kevään odotusta. Sulaisi nyt nuo lumet, niin pääsisi kunnolla kokeilemaan, että miten tämä kulkee. Lumessa tarpominen ei oikein kiinnosta. Pitänee ehkä vielä vaihtaa nastarenkaat takaisin Hurricaneen ja ajaa sillä tämä luminen aika.

Laitan tänne sitten lisää kuvia ja videoita, kun niitä kertyy. Ja niitähän ihan varmasti kertyy 😀

4 vastausta artikkeliin “Ensimmäiset kokemukset Questistä”

  1. A fine post about how it is to get a ”cycle” that package. Good luck with your fine new Quest. Look forward to driving it when the snow is gone, it is a pleasure and what a speed you can ride, except when it is uphill 🙂

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.