Kokemuksia valvontakamerajärjestelmästä

Kerroin aiemmin omasta valvontakamerajärjestelmästäni, jonka asensin valvomaan pihaamme. Vajaan vuoden aikana on kertynyt jo jonkin verran kokemusta valvontakameroista, joten kirjoittelenpa jatkoa keväällä julkaisemaani postaukseen.

Huom! Tässä yleispätevä ohje tässä artikkelissa kuvatun järjestelmän rakentamiseen.

Valittelin keväällä, että Kiinasta tilaamani halpa merkitön HD kamera ei oikein toiminut kunnolla ja, että kuva pätki ja iSpy tallensi sitä pätkimistä koko ajan. Epäilin silloin, että syynä on se, että HD kuva ei jaksa siirtyä wlan verkossa. Aloin sitten epäilemään tätä päätelmääni ja tilasin Kiinasta uuden kameran. Tällä kertaa valitsin kameraksi Sricam AP009:n. Se on myös HD kamera. Ajattelin, että merkittömän kameran pätkiminen johtuu vaan siitä, että se on huono. Päädyin Sricamiin, koska aiemmin mainitsemani 0,3 MP:n kamera on myös saman valmistajan Sricam AP003. Nämä kaikki kamerat ovat noin 50€ hintaisia.

Sricam AP009
Sricam AP009

Kun uusi Sricam tuli, ajattelin, että sen asentaminen käy todella helposti. Vaan ei se nyt niin helppoa sitten ollut. Tuntui, että oli kovin vaikeaa saada sitä toimimaan iSpyn kanssa. Ei auttanut vaikka oli aiempaa kokemusta Sricamin kameroista. Huomasin myös, että tässä uudessa Sricamissa oli kapeampi kuvakulma (pitempi polttoväli), kuin aiemmassa nimettömässä HD kamerassa. Näin ollen kuvaan mahtui pienempi osa pihasta. Lopulta, kun sain kameran joten kuten pelaamaan liian pienellä frameratella, totesin, että niinpä tämänkin kuva pätkii. Kyllästyin näihin halppiskameroihin ja päätin tilata vähän paremman kameran.

Jatka lukemista ”Kokemuksia valvontakamerajärjestelmästä”

Pyöräilijän paikka liikenteessä

Aina välillä jossain nousee esiin keskustelu pyöräilijän paikasta liikenteessä.  Nopeilla kilpapyöräilijöillä on tapana ajaa kevyenliikenteenväylän sijasta ajoradalla autojen seassa. Joitakin autoilijoita taas vituttaa kaikki muut tien käyttäjät. Siinä onkin sitten soppa valmis, kun tällainen autoilija kohtaa pyöräilijän, joka ajaa ”väärässä paikassa”.

Yle julkaisi tällä viikolla artikkelin, jossa Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Kalle Oksman suosittelee nopeille pyöräilijöille maantien käyttöä.

 Ensisijaisesti toki kevyen liikenteen väylää tulisi käyttää, mutta tällaisilla kilpapyörillä kun ajetaan, niin suosittelen maantien käyttämistä.

-Kalle Oksman

Perusteluiksi Oksman sanoo samaa, mitä olisin myös itse käyttänyt ja myös huomannut:

Nopeudet pyörillä ovat niin suuret, että ne aiheuttaisivat enemmän vaaratilanteita kevyen liikenteen väylillä ihmisten seassa kuin maantiellä.

-Kalle Oksman

Nojapyöräfoorumilla pohdittiin tämän artikkelin innoittamana samaa ja sitä, että sen täytyy myös koskea nojapyöriä ja kinnereitä. Nimimerkki rutunen oli ottanut asiakseen käydä kysymässä paikalliselta poliisilaitokselta, että missä hänen kuuluisi nopealla pyörällään ajella.

Pienen odottelun jälkeen paikalla ollut konstaapeli ei löytänyt mitään kiveen hakattua siitä, missä minun tarkalleen tulisi ajaa. Rupean siis taas ajamaan autojen seassa tietyillä tieosuuksilla joilla koen sen liikenteen ja itseni kannalta sujuvammaksi ja turvallisemmaksi.

-rutunen

Tieliikennelaissakin on kohta, joka sallii pyörällä ajamisen muualla, kuin siihen tarkoitetulla tien osalla (esim. Kevyenliikenteenväylä)

Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.

Joten voin yllä olevin perusteluin ajaa jatkossakin ajoradalla autojen seassa silloin, kun koen sen turvallisemmaksi.  Nojapyörällä nopeudet nousevat kuitenkin usein varsin korkeiksi, kuten esimerkiksi alla olevassa videossa. Noin suurilla nopeuksilla aiheuttaisin vain vaaratilanteita kevyenliikenteenväylällä, jonka suurin sallittu nopeus on viereisen ajoradan suurin sallittu nopeus. Omaa näkyvyyttäni autojen seassa olen yrittänyt parantaa valoilla ja heijastimilla.

 

Lisäys

Iltalehdessä lukija kysyi aiheesta ja Esko Riihelä vastasi.